Ulkovuorilautoja paikoilleen ja pintahuopa katolle

Ulkovuoraukseen halusin ehdottomasti Siparilan UTW paneelilla toteutetun vaakalaudoituksen. Paneelin tippanokka kaventaa lautojen välisen raon ja tuo kliinin sekä modernin ilmeen. Kyselin paneeleista muutaman tarjouksen ja tilasin nuo reilu kuukausi sitten Ugin Rautiasta. Valmiiksi pohjamaalattu versio oli lähes saman hintaista kuin puuvalmis, joten tilasin maalatun asiaa sen ihmeemmin miettimättä. Arkkitehtihän oli speksannut pintakäsittelyksi Valtin ja Piki sävyn. Kun paneeli tuli, niin keksin, ettei pohjamaalattua enää voi käsitellä Valtilla. Iso virhe.

Tilattua 23 x 145 paneelia ei voinut enää palauttaa, koska se ei kuulunut Rautian normaalivalimoimaan, joten vaihtoehdoiksi jäi joko myydä laudat pois ja tilata puuvalmiit paneelit, tai muuttaa suunniteltua pintakäsittelyä. Tarkoituksena oli kuitenkin aikaansaada pinta, joka näyttäisi mahdollisimman luonnolliselle puulle eikä muovilankulle. Siparilan pohjamaalin kanssa ainoa sopiva vaihtoehto on vesiohenteinen Tikkurilan Vinha, joka valmistajan mukaan tekee hengittävän, peittävän ja puolihimmeän pinnan. Tein testimaalauksia muutamalla eri sävyllä ja lopulta päädyin mustaan puutalosarjan 564X sävyyn. Toisen maalauskerran jälkeen pinta on hieman muovimaisempi ja kiiltävämpi, mutta ei paha. Onhan Vinhassa se hyvä puoli, ettei uusintakäsittelyä tarvita niin usein kuin Valttikäsittelyssä.

Olen käynyt töiden jälkeen maalamassa lautoja aina muutaman kymmenen paneelia kerrallaan, ja tänään testailtiin ensimmäisiä seinään. Omaan silmään ainakin näyttää varsin asialliselle. Jossain vaiheessa suunnittelin nurkkien tekemistä jiiriliitoksella ilman listoja, mutta syöksytorvien alla ja terassin aukoissa olevat lyhyet seinän pätkät tekevät ulkovuoriin todella monta ulkonurkkaa, joten hylkäsin jiiriajatuksen. Täytyy keksiä joku kapea nurkkalista ulkonurkkiin. Ikkunoiden ja ovien ympärykset toteutetaan smyykilaudalla. Paneelijako aiheutti pientä pohdintaa, sillä koristeseinien kohdalla täytyisi saada jako täsmäämään räystäältä alas saakka yhtenäisenä seinänä. Paneelit naulattiin paikalleen T-mallisilla 64mm pitkillä ulkovuorinauloilla.

Syyskuinen lauantai-iltapäivä oli niin lämmin, että laitettiin isän kanssa pintahuovatkin katolle. Kestääpähän paremmin talven tuulet ja tuiskut. Asennus meni täysin samalla tavalla kuin alushuovankin. Räystäille naulattiin pellit alushuovan ja pintahuovan väliin. Samalla katolle asennettiin huippuimuri ja 2 kappaletta kattotuulettimia. Kaminan piipun asennus jää ensi kevääseen. Lopulta harjalle ja aumakaton taitteisiin liimattiin vielä 40 cm liimakaista peittämään pintahuovan saumat.

 

 

 

Sauna säältä suojassa

Kahden viikon runkoprojekti on tullut päätökseensä ja lopputulos on ennakoitua pidemmällä. Katolla on aluskate paikallaan ja Huntonin bitumipinnotteiset tuulensuojalevyt seinässä. Suuri kiitos isälle urakoinnista. Nyt projektia voi viedä eteenpäin kaikessa rauhassa. Rakenne kestää tuulet ja tuiskut.

Katolle tulee ns. tiivissaumakate. 8 asteen kattokaltevuudella tämä on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Valmistajan ohjeen mukaisesti tiivissaumahuopa ei tarvitse aluskatetta, mutta sellainen kuitenkin päätettiin katolle laittaa. Mielipiteitä tästä oli monia, mutta eipähän jää spekuloitavaa jos katto joskus vuotaa.

Rullatavaran asentaminen on nopeaa. Asennus aloitetaan räystäältä ylöspäin: huovan yläreuna naulataan ja alareuna liimautuu edellisen huovan naulausrivin päälle. Asennusta nopeuttamaan hain 89 euroa maksavan huopanaulapyssyn paikallisesta IKH varaosaliikkeestä. Tällä sai näppärästi naulattua sekä huovat että tuulensuojalevyt, joten laite on hintansa tienannut.  Tässä projektissa ei vasara niin mahdottomasti kulu 😀

Tuulensuojalevyjen(kin) asennuksessa huomasi Plusarkkitehtien kokemuksen myös valmistalopakettien (Plushuvilat) puolelta. Mitoitukset on tehty siten, että materiaalit pystytään käyttämään tehokkaasti. Seinään sai pääsääntöisesti paukutella kokonaisia tuulensuojalevyjä ilman minkäänlaista leikkausta ja hukkapalaa. Tuulensuojalevyjen asennuksen lomassa eristyshommaakin päästiin testaamaan muutaman nurkkakotelon villoituksella. Ekovillassa ei aallotettu villaveitsi toimi. Katsotaan miten homma sujuu ekovillasahalla. Ainakin messujen telineessä leikkuujälki oli moitteeton.

Tänään vielä iskettiin räystäskoteloiden rungot paikalleen. Runkoja varten tehtiin jigi, jossa kaikki U-kappaleet tehtiin sarjatyönä. Sen jälkeen ne olikin nopea paukutella runkonaulaimella paikalleen. Räystäät ovat metrin mittaiset ja otsapinta on 320 mm korkea. Räystäskotelo tulee muuttamaan rakennuksen ulkonäköä paljon. Jo pelkät rungot teki saunasta paljon matalamman näköisen.