Via Dolorosa

Pääsiäinen on vietetty puu-urakan parissa. Pari päivää kaadettiin, karsittiin ja pätkittiin ja pari päivää kasattiin oksia ja runkoja. Sahatavaraksi olisi kelvannut kokonaista kaksi tai kolme runkoa, eli nekin menköön polttopuuksi. Ei muutamaa tukkia kannata sahalle laahata. Puita kaatui yllättävän paljon, joten halkohommaa on tarjolla vähintäänkin riittävästi. Saunan paikkaa ei raivattu vielä, koska lopullisia rakennuksen mittoja ja tarkkaa paikkaa ei vielä ole tiedossa.

Tiistaina tulee kaivuri tontille ja kunnallistekniikan ja paineviemäriyksikön asennuksen lisäksi tehdään tiepohja saunalle saakka. Kalliotontilla tien teko on helppoa. Kannot sekä enin turve pois ja mursketta tilalle. Alustava arvio urakoitsijalta oli noin parin tunnin homma ja kolme kasetillista mursketta.

Raksaprojekti vaatii pitkää pinnaa ja neljävuotiailla kärsivällisyys ei tunnetusti ole vallitsevin luonteenpiirre. Siitä huolimatta mukavaa on ja peukku pysyy pystyssä.

Puita pinoon

Arkkitehti kävi tontilla ja oli rakennusten paikoista samoilla linjoilla kuin kaavainsinööri 80-luvulla. Päärakennus kallion päälle ja sauna rantaan, tontin koillisnurkkaan. Ensimmäisiä luonnosversioita saatiin viikkoa ennen pääsiäistä. Asemapiirrustus luonnoksissa on lähellä lopullista, joten voimme aloittaa tontin raivaustyöt. Pääsiäisviikolla allekirjoitin sähkö-, vesi- ja viemärisopparit. Viemäriurakoitsija on valmis aloittamaan hommat vaikka heti, joten pitkäperjantaina alkoi vihdoin tapahtua tontilla jotain konkreettista.

Rouvan isä on pitkän linjan harrastelijametsuri. Hän toimi pääurakoitsijana ja itse keskityin pääsääntöisesti puiden karsimiseen, ja välttelin itseni telomista moottorisahalla. Tavoitteena oli raivata väylä vesi- ja viemäriputkia varten sekä kaataa puut tiepohjalta. Tonttihan on hoitamatonta rantakalliolla kasvavaa peikkometsää, joten puut ovat sekalaista kitukasvuista käkkyrää, joista ei saa mitään polttopuita hyödyllisempää.

Kunnallistekniikan reitti tontille kulkee kahden naapuritontin kautta. Molemmat rajanaapurit suhtautuivat asiaan erittäin positiivisesti ja antoivat luvan raivata kaivurin mentävän reitin mailleen. Puiden kaato aloitettiin siis naapurin mailta, kuten suomalaiskansalliseen tapaan kuuluu.

 

Kaavamuutos

Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi tehdä. Maanomistaja huolehtii kaavaehdotuksen laadinnasta, jonka viraomaiset (ELY-keskus ja kunta/kaupunki) sitten käsittelevät. Käytännössä maanomistajan tulee hankkia kaavan laadintaan pätevöitynyt konsultti, jonka kautta asia hoidetaan. Kaupungilta arvioitiin, että prosessi kestää noin 2 vuotta ja eri lähteiden mukaan kokonaishinta-arvio on vähintään 10000 Euroa. Viranomaiskustannukset eivät näyttele kokonaissummassa suurta roolia, vaan pääosa hinnasta on kaavan laadintatyötä.

Selvitin lähialueen tonttien omistajat ja olin heihin yhtedessä selvittääkseni, olisivatko kenties kiinnostuneita ranta-asemakaavasta omalle tontilleen. Kustannuksia jakamalla kaavoituksen hintaa saataisiin pudotettua mukavasti. Lahden vastakkaisella puolella sijaitseva rajanaapuri olikin kiinnostunut asiasta, ja lähetin tarjouspyynnöt kaavamuutoksesta meidän tontille sekä kaavan laajennuksesta naapurin tontille yhteensä neljälle kaavoituksia hoitavalle yritykselle.

Tarjousten hinta ja sisältö vaihtelivat varsin paljon, joten vertailu oli hankalaa, mutta päädyimme pitkällisen pähkäilyn jälkeen Raisiolaiseen Nosto Consulting Oy:hyn jolla oli kokemusta toimisesta Uudenkaupungin alueella. Muutoinkin heidän tarjoamansa kokonaisuus vaikutti parhaalta.

Kaavoitukseen ja rakennuslainsäädäntöön liittyvistä asioista kuulee mitä ihmeellisimpiä kauhutarinoita, joten prosessiin ryhtyminen arvelutti. Toki onnistuessaan muutos antaisi aivan uusia mahdollisuuksia projektin toteuttamiseen.

SONY DSC

Vanha kaavapiirros. Meidän tontti keltaisella

 

 

Suunnitelmat tarkentuu

Reilu pari viikkoa meni nettiä ja erilaisia talopakettiesitteitä selatessa. Välillä piirreltiin pohjaratkaisuja millimetripaperille, välillä post it – lapuille, olipa käytössä iPadin arkkitehti appsikin, jolla varsin nopeasti sai luotua 3D – malleja erilaista pohjista. Alla esimerkki eräästä rantasauna- variaatiosta.

 

Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaan rantarakentamisessa sallitaan 1-kerroksiset rakennukset, joiden harjan suunnan tulee olla yhtenevä rantaviivan kanssa. Lisäksi rakennusten tulee olla rantamaisemaan soveltuvia, eikä suuria heijastavia pintoja saa olla merelle. Meidän tontti sijaitsee syrjäisen lahden pohjukassa, joten heijastukset merelle ei ole ongelma, koska veneliikenne tontin edustalla lienee vähäistä.

Lähestyin Uudenkaupungin kaavoitusviranomaisia uudelleen kaavamuutosprosessiin liittyen. 150 m2 suurimpana kerrosalana antaisi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin nykyinen 100 m2. Samalla tiedustelin mitä tulee huomioida, jos tontille joskus tulevaisuudessa aikoo muuttaa asumaan vakituisesti. Liikenneyhteydet tuon sallisivat jopa pienien lasten kanssa. Koulukyydit kulkevat tontin rajalta, eikä matka keskustan palveluihin ole mahdoton, mutta ajatuksissa tällä hetkellä on kakkosasunto.

Selvisi, että vakituinen asuminen joka tapauksessa vaatii kaavamuutoksen vapaa-ajan tontista omakotitontiksi. Tämän lisäksi rakennuksen tulee täyttää rakennusajankohdan lainsäädännön pykälät vakituiseen asumiseen liittyen. Sain sähköpostitse epävirallisen kannanoton, että edellytykset omakotiasumiseen tontillamme täyttyvät, ja haja-asutusalueella ohjeellinen kerrosala omakotitontille on 300 m2.

Houkutteleva, perin houkutteleva ajatus…

Nyt on tontti, mitäs tähän saa rakentaa?

Tontin tarjousprosessi ja sitä seurannut kauppa etenivät niin nopeasti, ettei meillä ollut kauppakirjoja tehdessä oikein käsitystä, mitä tontille tultaisiin rakentamaan. Rantaviiva tontilla on kallioinen ja kaavassa rantaan, tontin pohjoiskulmaan (jäältä otetussa kuvassa vasemmalle), on piirretty rantasaunan paikka ja kallion päälle, tiheämmän puuston rajaan, päärakennus. Käytännössä mun mielestäkin nuo lienevät ainoat järkevät rakennusten paikat tontilla.

Kahdelle rakennukselle 100 m2:n kokonaisrakennusoikeus tuntui hieman pienelle. Joten ensin ajatuksissa oli pelkästään yhden rakennuksen tekeminen. Ennen kaupan tekoa olin yhteydessä kaupungin kaavoitusvirkamiehiin, joilta sain tiedon, että kaavamuutosprosessilla rakennusoikeus olisi mahdollista modernisoida 150 kerrosneliöön.

Ensimmäisenä hommana (talopakettiesitteiden tilaamisen jälkeen) otimme 50 metrin mitan, muutaman kuivan halon sekä paketin makkaraa, ja menimme hahmottelemaan tontille erilaisia mahdollisuuksia. En muista, että ihan äsken olisi hiillosmakkara maistunut niin hyvälle.

Käytännössä kaavan mukainen päärakennuksen paikka oli noin 45 – 50 metriä rantaviivasta, joka tuntui hieman pitkälle matkalle saunasta uimaan. Varsinkin kun ranta on varsin jyrkkä. Toki rakennuksen saisi Ukin rakennussäännön mukaan tuoda alas 30 metrin päähän rannasta. Tuolloin rakennustyöt keskittyisivät koko tontin kauneimpaan kohtaan – keskelle valkoisten jäkälien peittämää avokalliota. Ne olisi kiva säilyttää koskemattomana.

20150308_145911

Toisaalta rinneratkaisuna toteuttettava päärakennus toisi helpotusta rakennus-alavaateeseen, kun esim. saunan, pesu- ja kodinhoitotilat voisi tehdä kellariin, eikä tuota tietyin ehdoin laskettaisi mukaan kerrosalaan.

 

 

Haaveita toteuttamassa

Tämä projekti sai alkunsa jo kesällä 2012, kun aloimme rouvan kanssa puoliksi leikillämme kiertelemään läpi myynnissä olevia merenrantatontteja. Kaukaisena haaveena meillä oli vaihtaa nykyinen noin 20 vuotta vanha omakotitalo pienempään rivitalo – tai kerrostaloasuntoon, ja tehdä rantatontille talviasuttava kakkosasunto. Rouvalla opettajana on pitkät kesälomat, joten haussa oli tontti, josta mulla olisi kohtuullinen työmatka.

Pitkään näytti siltä, että tontit tai vanhat mökit hyvien liikenneyhteyksien varrella ovat meidän tavoittamattomissa, kunnes joulukuussa 2014 tuli myyntiin tontti Uudenkaupungin Lepäisillä. Tämä tontti oli ollut hetken myynnissä jo kesällä 2013, ja tuolloin kävin pari kertaa paikkaa katsomassakin, mutta tuolloin hintapyynti oli meille liian korkea. Nyt pyyntihintakin oli pudonnut mahdollisuuksien rajalle ja soitto kiinteistövälittäjälle paljasti, että myyjällä oli hieman kiire päästä eroon paikasta. Tarjouksemme hyväksyttiin viikko ennen joulua ja kaupat tehtiin vuoden vaihteessa.

Vajaan 7000 neliön tontilla on 80 – luvun lopulla hyväksytty rantakaava, joka mahdollistaa vapaa-ajan asunnon, saunan ja varaston rakentamisen. Kokonaiskerrosala 100 m2. Sähkö, yksityisen vesiosuuskunnan vesijohto ja paineviemäri kulkee tontin rajalla. Tontti rajoittuu asfaltoituun tiehen ja matkaa Uudenkaupungin keskustaan on noin 15 km.

Luoteeseen avautuvalla kalliotontilla on rantaviivaa noin 40 metriä. Hoitamatonta puustoa on reilusti. Pääsääntöisesti rannassa on kitukasvuisia mäntyjä ja ylempänä vanhoja suuria kuusia. Tontille on naapurin kanssa yhteinen tie, joten ihan nollasta ei tarvitse aloittaa.

Olen koko vuoden ajan suunnitellut perustavani raksablogin hieman erilaisella näkökulmalla. Nettihän on täynnä hienoja rakennusprojektikertomuksia, joissa pääsääntöisesti keskitytään skandinaavisen tyylikkääseen sisustukseen, kaakeleiden valintaan ja Kukkapuron Karusellituolista haaveiluun. Näitä asioita satavarmasti käsitellään myös villavohlu – blogissa, mutta hartiapankkirakentaja – insinöörin näkökulmasta. Kiinnosti se sitten jotakuta tai ei 😀

Blogia aloitettaessa (6.2.2016) projekti on siis edennyt jo reilun vuoden päivät. Varsin hyvin olemme edenneet, mutta ajatuksena on kertoa menneen vuoden tapahtumista tasaiseen tahtiin tässä blogissa ja päästä jossain vaiheessa ”live – tilanteeseen”.