Habitare 2017 ja #kimppakämppä

DSC05774_small

Lauantaina vierailimme Habitare messuilla. Yksi messujen tyylikkäimpiä osastoja oli tummanpuhuva CLT – elementeistä rakennettu #kimppakämppä. Tapio Anttila Collection, Plusarkkitehdit / Plusliving ja Hoisko CLT olivat toteuttaneet tyylikkään, kodinomaisen osaston, jossa selkeälinjainen arkkitehtuuri ja kotimainen huonekaludesign yhdistyivät hienolla tavalla. Näytti jollain tavalla kovin tutulle ja kotoisalle 😀

DSC05777_small

Messuvierailun yhteydessä tapasimme pikaisesti Plusarkkitehtien Janin ja Jennin, joiden kanssa loimme suuntaviivoja Villavohlu – projektin jatkolle. Päärakennuksen pohjana toimii Plusdesing H100B huvila, jota hieman muokataan paremmin omakotikäyttöön soveltuvaksi. Jani on tutustunut CLT – rakentamisen saloihin, ja ristiin laminoitu massiivipuu vaikuttaakin erittäin mielenkiintoiselle materiaalille, etenkin täyspuisena, ilman lisälämmöneristettä ja koolausta toteutettavana ratkaisuna. 240 mm paksu CLT – elementti täyttää nykyiset omakotirakentamisen eristevaatimukset. Ilman eristeiden homehtumispelkoa ja rumia hirren saumoja. Ei huono.

Aiemmin luonnosteltu autotalli on arkkitehdin mielestä edelleen liian iso. (lue ruma 🙂 ) Itseänikin on mietityttänyt, kannattaako rantatontille sittenkään rakentaa noin 70 – 80 neliön autotallia. Se kun kuitenkin aktiivisessa harrastekäytössä on auttamatta liian pieni. Nythän mulla on autoharrastetilana 200 neliön #kimppatalli, jonka vuokra on varsin edullinen. Toki romuvarastona tuo halli pääsääntöisesti nykyään toimii.

Uudessa kaavassa rakennusalue tontilla on hieman aiempaa kaavaa suurempi, joten se antaa mahdollisuuden miettiä rakennusten paikkoja uudelleen. Kuitenkin ajatukset ovat pysyneet varsin samana kuin keväällä 2015, joten tästä projektia on helppo jatkaa.

3D_luonnokset

#kimppakämppä kuvat: Plusarkkitehdit / Plusliving

Syksyn viimeiset pihahommat

Muutamassa aikaisemmassakin päivityksessä on tullut mainittua harrastuksia haittaavat työkiireet viime kesältä ja syksyltä, joten sekä raksa ja blogi jäivät varsin vähälle, mutta jotain pientä puuhastelua tuli tehtyä.

Marraskuun puolessa välissä tasoittelin saunan päädyn loppuun. Sokkelin juureen kärräsin salaojasepeliä ja viimeistelin maaston kaivinkoneen jäljiltä. Lapio / kottikärryhommina hieman jäisen maan siirtäminen oli tietysti herkkuhommaa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Eipähän tarvitse punttisalille mennä suorittamaan tuottamatonta painojen siirtelyä paikasta toiseen.

Samalla jatkoin hieman salaoja- sekä sadevesiviemäriputkia, jotteivät ne ajan saatossa jää maan sisälle.

Ensi kesänä pitäisi keksiä joku fiksu maisemointi / pinta täyttömaalle. Rikkakasvit toki valtaavat alueen hetkessä. Kuntta / sammal on tällä hetkellä vahvimpana mielessä, mutta ideoita otetaan vastaan.

Lopuksi asensin sähköpääkeskuksen alapuolelle suojapellin, jonka peittää mukavasti pääkeskuksen johtohässäkkäkän. Sähkökaappi täytyy vielä tuunata mustaksi ulkovuorauksen maalauksen yhteydessä ensi keväänä.

20161112_132222

Viime tinkaan jäi myös veneen nosto. Onneksi naapuriapuna Lepäisten kylältä löytyi traileri, jolla sain Busterin pois vedestä. Kiitokset lainaajalle. 3 sentin jäätä RS Buster näyttää murtavan ihan moitteettomasti.

20161105_143601

”Ei kai meri nyt näin äkkiä jäädy”

Kaavamuutos etenee osa X

Kolme viikkoa sitten paikallislehti uutisoi näin:

16105574_10212048378785520_3274937194747585917_n

Asiantuntijoiden mukaan valitus on melko heikoilla jäillä. Näin myös hallinto-oikeuden dokumenteista valituskirjelmän sisällön, joka ei varsinaisesti vakuuttanut. Eli hyvältä näyttää. Päätöstä odotellessa voi vaikka kolata tyttärelle retkiluisteluradan.

20170102_111431

 

Kaavamuutosprosessi etenee (tai sitten ei)

Keväällä 2015 aloitettu kaavamuutosprosessimme eteni ennen joulua siihen pisteeseen, että Uudenkaupungin kaupunginhallitus ja valtuusto hyväksyivät kaavoitushankkeemme. Prosessissahan haettiin rantakaavamuutosta vapaa-ajan käytöstä vakituiseen asumiseen soveltuvaksi.

Kaavoitusta hoitanut Nosto Consulting hoiti asiaa ripeällä aikataululla ja ammattitaitoisesti, joten lopputulema valtuuston päätökseen saakka oli halutun kaltainen. Kuitenkin valtuuston päätöksestä valitettiin erään lähiseudun maanomistajan taholta Turun Hallinto-oikeuteen, joten lainvoimainen kaavamuutoksemme ei vielä ole. Keskimääräinen käsittelyaika HO:ssa on 9 kk, joten nyt tontti on rakennuskiellossa uuden vuoden kunniaksi. Saunaprojektin toki saa hoitaa loppuun, mutta uusia rakennuslupia ei tule saamaan.

Valittaminen kunnallisesta päätöksenteosta on aivan liian helppoa, eikä valittajalla ole mitään vastuuta valituksistaan. Tässäkin tapauksessa valitus on erittäin heikoilla jäillä, joten se ainoastaan viivästyttää prosessia HO:n käsittelyn ajan. Ja aiheuttaa meille veronmaksajille kustannuksia.

Eipä meillä mitään kiirettä ole rakennustöitä jatkaa tontilla, mutta päärakennuksen suunnittelutyö hieman polttelisi. Hirveästi ei vaan viitsisi euroja suunnitteluun laittaa ennen kun kaavaprosessin viimeinenkin vaihe on valmis.

Itsenäisyyspäivän vedenpaisumus

Avara luonto sarja jatkuu:

Keväällä kalliolaiturin korko mitoitettiin noin metrin keskivedenkorkeutta ylemmäs. Nyt mitoitus koeponnistettiin ensimmäistä kertaa. Syysmyrskyt nostivat merenpinnan noin metrin normaalia korkeammalle. Meidän tontillakin on nyt rantaviivaa monta kymmentä metriä normaalia enemmän. Hienosti laiturisetup vielä toimii. Ennätys Rauman mittauspisteessä on +130 cm, joten saattaa kalliolaituri joskus vielä sukeltaakin.

Lessons learned: Vene kannattaa kiinnittää puuhun aika kaukana kuivalla maallakin.

Saunan pohjan kaivuutyöt

Kaivuri saatiin tontille heti kaupungin mittausteknikon perään ja hommat nytkähti vauhdilla käyntiin. Saunan pohjan kaivuutyöt aloitettiin tontin suurimman kuusen kaatamisella saunan takaa. Kaivurilla jykevää puuta ohjeistettiin haluttuun suuntaan, mutta natura-alue koki projektissa jälleen kovia.

Pintamaan kuorinta paljasti saunan alta yllättävän syvän kallionkolon. Monttu sijaitsee suoraan saunatuvan alla, ja sinne valunut vesi ei pääse mitään kautta pois kallion kolosta. Päätimme kaivinkoneurakoitsijan kanssa räjäyttää poteron toinen pää auki, jotta ojaan saadaan luontainen kaato. Näin saunan alle mahdollisesti valuva vesi tulee sieltä myös pois. Ojan pohjalle laitettiin vielä salaojaputki varmistamaan saunan alustan kuivana pysyminen. Hieman jännittää ajatus ojasta rakennuksen alla, mutta onneksi vedellä on luontainen taipumus pyrkiä mäkeä alaspäin.

Saunan pohjan toteuttamistapa oli ollut aiemmin vielä vähän auki. Oli päätetty, että perustukseksi tehdään maanvarainen laatta, mutta tekotapaa ei oltu päätetty. Projektin vastaavan mestarin kanssa yhdessä todettiin saunan pohjan kalliomaa niin epätasaiseksi, että järkevintä on tehdä valettu betonisokkeli suoraan kalliolle. Harkkoperustusta varten kalliolle olisi pitänyt ajaa todella paljon soraa, ja tuo olisi nostanut saunan lattiatason liian ylös. Nyt pyritään saamaan meren puoleinen terassi samaan korkoon saunan edessä olevan kallion kanssa.

Saunan takapihaa nostettiin noin metrin verran tuomalla tontille kymmenkunta kuormaa joutomaata. Tällä saatiin aikaan tie, jota pitkin ainakin teoriassa pääsee saunalle myös kuorma-autokalustolla. Myös jätevesisäiliö ja viemäriputket saatiin hyvin suojaan riittävän syvälle maan alle, eikä tarvittu suuria räjäytystöitä. Melko jyrkkä mäki saunalle edelleen menee, mutta tie helpottaa rakennustoimintaa.  Päärakennushan sitten joskus tulee nyt tehdyn tien päälle, tuolloin kun saunalle ei enää tarvita autotietä.

Saunan rakennuslupa – Check

Uudenkaupungin virkamieskoneisto toimi nopeasti ja saimme rakennusluvan hyväksyttynä ennen virastojen kesälomien alkua. Viimeisenä työpäivänään vielä mittaustoimiston teknikko kävi merkkaamassa saunan nurkat tontille. Kaikkia nurkkakeppejä varten oli porattu reikä kallioon, joten merkkien katoamista kaivinkoneen työskentelyn aikana ei tarvinnut pelätä.

Heinäkuun toistaiseksi kauneimman kesäpäivän kunniaksi pistin puut nurin saunan kohdalta ja mittailin nurkkien korkoja. Kallion korkein kohta jää katetun terassin alle, ja päätyjen välinen korkeusero on hieman vajaa metri. Jonkin verran täyttömaata tullaan tarvitsemaan saunan puoleiseen päätyyn.

Laiturin valmistuttua iski aivan mahdoton venekuume. Pakkohan se on laiturissa vene olla. Rouva oli asiasta täysin samaa mieltä 😀

20150703_212050

Jahti ilta-auringossa

Kalannista löytyi kohtuuhintainen ja hyväkuntoinen vanha Busteri. Tällä on hyvä maakravun harjoitella merielämää.

Rannan portaat ja kulkuväylä

Portaiden ja kulkuväylän runkopuut kiinnitin kallioon pilarikenkien avulla. Kengät liimasin samalla ankkurointimassalla kuin terassin kiinnikkeetkin. Sinkityn pilarikengän ja painekyllästetyn lankun väliin laitoin palan sokkelikaistaa korroosiota estämään. Runkopuuna käytin kakkosnelosta (48 x 98 mm) lankkua. Jälkikäteen mietittynä olisi ehkä kannattanut käyttää viiden tai jopa kuuden tuuman runkopuuta, niin olisi säästynyt vähemmillä kalliokiinnityksillä. Nuo olivat perin työläitä saada oikeaan korkoonsa ja kiinnikkeistä kertyi varsin paljon hintaakin.

Portaiden mitoitusohjeita netistä löytyy paljonkin. Pari viikkoa kävelin töissä teräsmitta taskussa ja tutkin sekä testailin erilaisia portaita. Jalka huomaa jo sentin eron portaiden nousussa. Jos nousun ja etenemän suhde on väärä, on portaita outo kävellä. Kannattaa siis noudattaa ”standardeja”. Rantakallion muodon takia terassille laskeutuvien portaiden etenemän ja nousun suhde ei ole aivan optimi, mutta normien sisällä.

 

Eli 12 porrasta, 150 mm nousulla ja 3220 mm etenemällä. Portaisiin ostin 98 mm leveää terassilautaa ja asensin sen isolla raolla, jotteivät portaat olisi liukkaat. Mene ja tiedä onko tuolla sitten lopulta mitään merkitystä, mutta tällaiset niistä sitten tuli. Kaiteet tehdään joskus myöhemmin.

 

 

 

Laiturin paikka auringossa

Joulukuussa, kun tonttia ostateltiin, oli synkkää ja pimeää. Rannan suunta, lähes suoraan pohjoiseen, ounasteli varjoisaa ja jopa pimeääkin saunan paikkaa, mutta luoteeseen avautuva rinne antoi toiveen, että ilta-auringosta päästäisiin nauttimaan keskikesällä.

Tänään töiden jälkeen toin kuorma-autolla kuorman kyllästettyä puutavaraa konttivarastoon sekä mittailin laiturin lopullista sijaintia rantaan. Kaunis, keväinen ilta-aurinko paistoi rantaan todella maukkaasti. Ehkei tämä niin pimeä paikka olekaan miltä talvella näytti. Merivesi muuten on tähän aikaan vuodesta todella kirkasta.

Rakennushomma aloitetaan luonnollisesti rannasta. Eli rakennuslupaa (hakemusta ei ole vielä jätetty) odotellessa on tarkoitus naputella rantaan laituri, sekä jonkinlainen puinen kulkuväylä rannasta saunalle. Kysyin tarjouksen valmiista 2 x 4 metrisestä muoviponttoonilaiturista, mutta nopean kalkulaation jälkeen totesin itse tekemällä pääseväni tuntipalkoille. Aivan vesirajaan tehdään kallion kiinnitetty ranta-terassi, johon kelluvan laiturin kulkusilta kiinnitetään. Alla pikainen skissi aiheesta. Tästä huomaa, ettei ole CAD kursseja turhaa käyty 😀laituri_paikka

Hyvä tie perille

Tie ja parkkipaikka syntyivät ennakko-odotusten mukaan helposti. Yksi pieni kalliopatti jäi vielä kulkua haittaamaan (kuvassa Kerttu seisoo tuon patin päällä), mutta se tullaan räjäyttämään pois myöhemmin. Saunan vesi ja viemäriputkille kalliota joudutaan louhimaan jokatapauksessa. Tie jätetään toistaiseksi murskepintaiseksi. Kun rakennushommat on tehty ja painavat rahdit ajettu, täytyy tielle vielä tuoda pintakerrokseksi hienompaa kivituhkaa tjms. Kääntöpaikan ohjeistin mitoittamaan niin, että kuorma-autonkin saa käännetyä tontilla. Helpottaa jatkossa monenlaista hommaa.

Jätevesisäiliölle löytyi kallionkolo rinteestä, joten tässä vaiheessa ei vielä louhintaa tarvittu. Säiliötä ei vielä peitetä kokonaan, sillä lopullinen saunan paikka määrittelee myös säiliön aseman. Todennäköisesti se on hyvä nykyisellä paikallaan. Jos säiliö täytyy myöhemmin saada alemmaksi, räjäytetään sille kolo kallioon. Huomenna kaivurihommat tulevat valmiiksi tältä erää. Sähköyhtiö kytkee työmaakeskuksen paikalleen lähiviikkoina.

Se tontin osa, jossa kalliota verhoaa valkoinen jäkälä, on julistettu projektissamme ”natura” – alueeksi. Eli jäkälien päällä liikkumista pyritään välttämään viimeiseen asti. Natura – alueen taival ei alkanut hyvin, kun alueen reunaan oli nosteltu kaivurilla pari kantoa.

Päivän lessons learned: ensi kerran ohjeista urakoitsijoita paremmin.