Valoja syksyn pimeyteen

Saunan valojen tarpeellisuutta mietimme rouvan kanssa koko syksyn ajan. Pesuhuoneen katon pienet spotit valaisevat saunaa ihan riittävästi, joten välttämättä lisävalaistusta ei tarvita. Ostin keväällä Harvian ledinauhasetin saunan valaistusta varten. Sarja osoittautui perus 3M ledinauhaksi, joka oli pujotettu silikoninauhan sisälle, joten sarjan laatuvaikutelma ei oikein vakuuttanut. Siksi valot jäi asentamatta kesällä laude-asennusten yhteydessä.

Kuitenkaan pesuhuonevalaistus ei ole tunnelmallisin mahdollinen, joten päätin kokeilla sisustussuunnittelijan ideaa penkkien ja seinään väliin asennetusta valonlähteestä. Hieman pelkäsin, että asetelmasta tulee ns. persvalo, mutta kiinnitin ledinauhan kuumaliimalla mahdollisimman alas penkin pintalaudan kylkeen ja lopputulos on mielestäni perin onnistunut.

Terassin kattoon ruokapöydän yläpuolelle pähkäilin monenlaisia erilaisia valaisinvaihtoehtoja. Lopulta Nordic Hysterian Black friday tarjouksesta pongasin Tapio Anttilan suunnitteleman Tuiki – valaisimen.  Musta, yksinkertaisen tyylikäs Led valaisin sopii terassille kuin nenä päähän. Lisäksi valaisimessa on kätevä kolmivaiheinen sisäänrakennettu himmennin, jonka avulla valotehoa saa säädettyä eri tilanteisiin sopivaksi. Kyseinen valaisin on se tuote, joka perehdytti minut Tapio Anttila Collection tuoteperheeseen. Laadukkaiden, yksinkertaisten tuotteiden muotokieli ja käytettävyys osuu omaan makuuni erinomaisesti. (eikä rouvakaan ole ainakaan asiasta valittanut :D)

Terassilta puuttuu vielä pöydän yläpuolelle tuleva alaslasku ja sen epäsuora valaistus. Lisäksi tiskipöydän työvalo täytyy vaihtaa eri sävyiseksi. Kaikki muut saunarakennuksen valot ovat värilämpötilaltaan 3000K, mutta työvaloksi valittiin 4000K. Tämä näyttää nyt kokonaisuudessa hieman hassulle.

Syksyn aikana vietimme mökillä useita öitä. Ulkokeittiö väliterassilla toimii yllättävän hyvin vielä parin asteen pakkaskelissäkin. Lattialämmityksellä graniittilaatan saa mukavan lämpimäksi ja kiertoilmatakassa tehoa on vähintäänkin riittävästi. Terassilasien eristyskyky ei kovin ihmeellinen ole, mutta pikkumökkimme on yllättäen käytettävissä myös talvella.

img_2337

 

 

Ulkoterassi ja palju

Kun saunan lattian korkoa toissa keväänä suunniteltiin oli tavoitteena saada ulkoterassi rajoittumaan saunan edessä olevan kallion reunaan. Korkeampaan osaan terassia tulee portaat, joten tavoitteena oli toteuttaa koko rakennuksen levyinen terassi ilman kaiteita. Saunan ikkunan alle suunniteltiim palju. Tilasin syksyllä Drop altaan, joka mitoitukseltaan ja tyyliltään sopi suunnitelmiin erinomaisesti. Upotussyvyys on 950 mm ja koko 2 x 2 metriä.

Terassin kokonaissyvyydeksi määrittyi 3300 mm. Juoksuiksi laitoin 600 mm jaolla 2″ x 6″ painekyllästetyt lankut. Juoksut on kiinnitetty kulmaraudoin sokkeliin propattuun 2″x 5″ lankkuun ja tolppien sekä kallioon ankkutoitujen pilarikenkien varassa makaavaan 4″x 4″ parruun. Altaan rungon jätin kokonaan erilliseksi osaksi, irralleen terassin rungosta. Tiivistin paljun alustan sepelin hyvin tärylätkällä, mutta silti on todennäköistä, että allas ja terassi elävät vuosien saatossa omaa elämäänsä.

Terassin pinnaksi ruuvasin 32 x 145 mm lehtikuusilaudan. Pikaista harmaantumista siis odotellessa. Kirkas puun sävy kun ei oikein istu maisemaan.

Altaaseen asensin suodatinyksikön ja kaminan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi liitin pohjaventtiilin 32 mm viemäriputkella sadevesikaivoon. Eipähän paljun tyhjennysvesi jää pihaan makaamaan.

Panelointia

Joskus viime syksynä asetin saunaprojektin tavoitteeksi: ”juhannuksena saunotaan”. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kevät työrintamalla osoittautui erittäin kiireelliseksi, eikä raksaprojekti edennyt toivotulla tavalla. Kuitenkin juhannusviikon olin kesälomalla ja viikon aikana on puuhasteltu monenlaista. Mm. tuvan ja pesuhuoneen kattojen sekä saunan seinien panelointeja. Saunaan tuli Effex kostean tilan paneelia Peat värisenä ja tupaan Effex Cloud sisustuspaneelia. Effexhän on kotimainen mäntypaneeli, joka on toteutettu liimapuuna oksattomaksi.

image

image

image

image

Kuvat ovat valitettavan huonolaatuisia kännykkäräpsyjä, mutta kait niistä selvän saa. Paneelithan ovat päätypontattuja ja ne naulataan piiloon pontista; 10 mm paksu sisustuspaneeli hakasnaulaimella ja 15 mm saunapaneeli viimeistelynaulaimella. Priimaa pukkaa vaikka keskinkertaista yritetään 🙂

Saunan räystäskourut ja ulkovalot

Talveen valmistautuminen alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Rouvan isän kanssa käytiin viikonloppuna laittamassa räystäskourut ja syöksytorvet paikalleen ja sähkärin kanssa tänään kiinnitettiin sähkökeskus paikalleen ja kytkettiin ulkovalot toimintaan. Ulkovalaistus toimii hämärä / liiketunnistimen avulla, joten rakennus tuntuu paljon valmiimmalle, kun valot syttyvät automaattisesti raksalle saavuttaessa. 6W:n LED valoista lähtee yllättävänkin (600 lm / valaisin) hyvin valoa saunan ympäristöön. Terassin rakentamisen jälkeen sitten näkee, tarvitaanko vielä lisää valaistusta, mutta uskoisin että näillä pärjää.

Sadevesijärjestelmä rakennettiin Ruukin standardikamoista. Asennus oli todella yksikertaista ja nopeaa. Kannakkeet ruuvattiin seinään ja rännit ja syöksytorvet napsuteltiin paikalleen. Asennus onnistui lähes ilman työkaluja. Rännien väri oli tilauksessa mattamusta, mutta varsin paljon seinää kiiltävämmät nuo luonnollisesti ovat. Ja muutenkin rikkovat rakennuksen kliiniä ulkonäköä, mutta ei niitä oikein voi poiskaan jättää.

Nyt saa talvi tulla mun puolesta. Irrotin vesimittarin ja imin lappoletkulla vesiputken tyhjäksi noin viiden metrin matkalta, joten saunassa ei pitäisi olla mitään mikä ei talvehtimista kestäisi. Mikäli säät sallii, jatkan hiljalleen sisähommilla, mutta työn ja perhe-elämän ohella ei aikaa raksalle niin mahdottomasti tällä hetkellä jää. Joten aktiivisemmin jatketaan keväällä. Tällainen saunaprojekti on siitä kiva, että mitään kiveen hakattua dead linea ei ole.

Laiturin päätin jättää paikalleen ja testata kuinka mahdolliset jäät sitä runnoo. Jos ei kestä, niin vahvistetaan. Naapureillakin muoviponttoonilaiturit ovat olleet meressä ympäri vuoden.

 

 

Saunan rakennuslupa – Check

Uudenkaupungin virkamieskoneisto toimi nopeasti ja saimme rakennusluvan hyväksyttynä ennen virastojen kesälomien alkua. Viimeisenä työpäivänään vielä mittaustoimiston teknikko kävi merkkaamassa saunan nurkat tontille. Kaikkia nurkkakeppejä varten oli porattu reikä kallioon, joten merkkien katoamista kaivinkoneen työskentelyn aikana ei tarvinnut pelätä.

Heinäkuun toistaiseksi kauneimman kesäpäivän kunniaksi pistin puut nurin saunan kohdalta ja mittailin nurkkien korkoja. Kallion korkein kohta jää katetun terassin alle, ja päätyjen välinen korkeusero on hieman vajaa metri. Jonkin verran täyttömaata tullaan tarvitsemaan saunan puoleiseen päätyyn.

Laiturin valmistuttua iski aivan mahdoton venekuume. Pakkohan se on laiturissa vene olla. Rouva oli asiasta täysin samaa mieltä 😀

20150703_212050

Jahti ilta-auringossa

Kalannista löytyi kohtuuhintainen ja hyväkuntoinen vanha Busteri. Tällä on hyvä maakravun harjoitella merielämää.

Kelluva laituri

Laituriosan rungon tein 2×5 tuumaisesta painekyllästetystä lankusta. Muoviponttooneissa hieman nuukailin, ja ostin Rautiasta edulliset Jysky – perusponttoonit, joiden kantavuus on 200 kg / ponttooni. Näitä laituriin mitoitin 5 kpl. Kaksi siihen nurkkaan, jonka päällä laiturin kulkusilta makaa, muihin kulmiin tuli yksi ponttooni. EPS – täytteiset ponttoonit olisivat olleet uppoamattomat, mutta myös tuplasti kalliimmat. Rannassa on reilu metri vettä, joten ei laituri upotessaankaan kauas katoa.

Kelluva osa on 2 x 4 metrinen ja kulkusilta 5 metriä pitkä sekä metrin leveä. Kaikki laituritarvikkeet (uimatikkaat, ketjut, kiinnikkeet, ankkuripainot, maakiilat, pollarit, törmärit jne) otin Suomen Laiturikaupasta. Erinomaista palvelua, suosittelen. Rungon kasasin 6×120 rosteriruuveilla ja ruostumattomilla kulmaraudoilla. Ponttoonit kiinnitin 8×80 ruostumattomilla täkkipulteilla. Kansilautana käytin samaa 28×125 painekyllästettyä kuin kallioterassissakin.

Kelluva osa ankkuroitiin ”ulapan” puolelta kahdella 180 kg:n betonipainolla. Rannan puolelta laituri kiinnitettiin kallioon sinkityn ketjun avulla. Kuvassa paikallaan on vielä väliaikaisnaru. Kulkusilta on saranoitu kallioon kiinnitettyyn ja 100 x 100 mm parrusta tehtyyn maatukeen. Uimaportaat ovat kipattavaa mallia, eli ne saa nostettua pois vedestä, jottei levä tartu askelmiin.

Ponttoonien asemointi onnistui erinomaisesti, sillä kuormaamattomana laituri kelluu suorassa. Se on vakaa, ja reunalaudoitus on riittävän paljon veden pinnan yläpuolella. Laiturin kantavuus voisi olla parempikin. Kaksi raavasta miestä vielä pystyy seisomaan reunalla kuivin jaloin, mutta kolmas aikaansaa varpaiden kastumisen koko porukalle.

Kaiken kaikkiaan laituriin, rantaterassiin, portaisiin ja kulkusiltaan meni rahaa hieman päälle 3000 euroa. Valmislaituri asennettuna (pelkkä kelluva osa ja kulkusilta) olisi maksanut suurinpiirtein saman. Tunteja en laskenut, mutta reilu kuukauden ajan kävin näitä näpertelemässä iltaisin ja viikonloppuisin, välillä muutaman ystävänkin avustuksella.

 

Rantaterassin kansi

Laiturin ja kulkusillan pintamateriaalia pohdittiin kauan. Siperian lehtikuusen luonnollinen harmaantuminen viehätti, ja se olisi soveltunut erinomaisesti kalliomaisemaan. Toisaalta kelluvan laiturin pintaan muutamat eri lähteet suosittelivat mieluummin painekyllästettyä puutavaraa kuin lehtikuusta. Kyselin pari tarjousta lehtikuusesta. 145mm leveän terassilaudan hinta pyöri 4 euron paikkeilla metriltä. Lopulta erinomainen Rautian tarjous 28 x 125 ruskeasta painekyllästetystä terassilaudasta (1,70 eur / m) helpotti päätöstä, joten laituri, rantaterassi ja kulkusilta päätettiin tehdä kyllästetystä puutavarasta.

Askartelin rantaterassin kantta pari iltaa. Terassilautaa kului vajaa 200 metriä. Rakotulkkina käytin 5 mm poranterää ja kiinnitysruuvit ovat ruostumatonta terästä. Kallioon rajoittuvat laudat katkaisin jiirisirkkelillä sopivaan kulmaan. Tässä hyvänä apuvälineenä toimi siirtokulma. Meren puolella jätin lautojen päät suosiolla muutaman sentin pitkäksi ja lopuksi tasasin reunat käsisirkkelillä ohjurilautaa vasten. Mun mielestä tuli aika hyvä.

DeWaltin akkukäyttöinen käsisirkkeli on kyllä kaiken kaikkiaan ihana laite. Akkua tuo vie varsin reippaasti, mutta erittäin näppärä vehje monessa hommassa.

20150531_174942

Avara luonto osiossa todettakoon, että joutsenta ei tuntunut sirkkelöinti paljon häiritsevän. Puolisukeltaja viihtyi rannan läheisyydessä koko illan metelöinnistä huolimatta.

Luonnostelua

Parin viikon ajan olemme vaihdelleet sähköposteja kiivaasti Plusarkkitehtien kanssa. Ihan vielä ei olla maalissa, mutta varsin lähellä lopullista versiota on päästy. Saunan pohjaratkaisussa on  samankaltaisuuksia oman hahmotelmani kanssa. Kahden kopin välissä on varsin tilava lasitettu ja katettu terassi, joka toimii keittiönä ja ruokailutilana. Saunan yhteydessä on suihku ja WC tila. Toisessa päässä noin 10 neliön saunatupa. 25 kerrosalaneliöön ei suuria huoneita mahdu, mutta saunasta pyrittiin tekemään hieman tilavampi, koska päärakennukseen ei toista saunaa ole tarkoitus rakentaa.

3D_luonnos

Arkkitehtitoimisto hankki tontistamme 3D kartan, joten rakennusten asemointi on varsin helppoa Helsingistä käsin. Muutamia mittoja kävin varmistamassa tontilla ja saunan terassia käännettiin hieman enemmän ilta-auringon suuntaan.

Suunnitelmat tarkentuu

Reilu pari viikkoa meni nettiä ja erilaisia talopakettiesitteitä selatessa. Välillä piirreltiin pohjaratkaisuja millimetripaperille, välillä post it – lapuille, olipa käytössä iPadin arkkitehti appsikin, jolla varsin nopeasti sai luotua 3D – malleja erilaista pohjista. Alla esimerkki eräästä rantasauna- variaatiosta.

 

Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaan rantarakentamisessa sallitaan 1-kerroksiset rakennukset, joiden harjan suunnan tulee olla yhtenevä rantaviivan kanssa. Lisäksi rakennusten tulee olla rantamaisemaan soveltuvia, eikä suuria heijastavia pintoja saa olla merelle. Meidän tontti sijaitsee syrjäisen lahden pohjukassa, joten heijastukset merelle ei ole ongelma, koska veneliikenne tontin edustalla lienee vähäistä.

Lähestyin Uudenkaupungin kaavoitusviranomaisia uudelleen kaavamuutosprosessiin liittyen. 150 m2 suurimpana kerrosalana antaisi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin nykyinen 100 m2. Samalla tiedustelin mitä tulee huomioida, jos tontille joskus tulevaisuudessa aikoo muuttaa asumaan vakituisesti. Liikenneyhteydet tuon sallisivat jopa pienien lasten kanssa. Koulukyydit kulkevat tontin rajalta, eikä matka keskustan palveluihin ole mahdoton, mutta ajatuksissa tällä hetkellä on kakkosasunto.

Selvisi, että vakituinen asuminen joka tapauksessa vaatii kaavamuutoksen vapaa-ajan tontista omakotitontiksi. Tämän lisäksi rakennuksen tulee täyttää rakennusajankohdan lainsäädännön pykälät vakituiseen asumiseen liittyen. Sain sähköpostitse epävirallisen kannanoton, että edellytykset omakotiasumiseen tontillamme täyttyvät, ja haja-asutusalueella ohjeellinen kerrosala omakotitontille on 300 m2.

Houkutteleva, perin houkutteleva ajatus…