Räystäiden aluslaudoitus

Talintintit ovat sitkeitä otuksia. Pressut ja niiden liike tuulessa ilmeisesti pitivät linnut pois terassin isoista aukoista, mutta eivät ne vielä luovuttaneet. Pirulaiset olivat tökkineet tiensä sisään Huntonin 13 mm bitumivahvisteisen tuulensuojalevyn. Reiän kautta olivat sitten päässeet repimään IV – putkien villaa. Toki tuhot aikaisempaan verrattuna ovat varsin minimaalisia. No tämä aiheutti pienen kiireen räystäsaluslaudoituksen kanssa.  Sähkärin kanssa vetelimme ulkovalaistuksen johdot räystäskoteloiden sisään, ja muutamana iltana kävin töiden jälkeen hämärähommina pienessä tihkusateessa paukuttelemassa aluslaudoituksen paikalleen. Materiaaliksi valikoitui perus pohjamaalattu 22 x 98 ulkovuorilauta, jonka asensin 5 mm raolla. Kapea lauta sopi mielestämme paremmin räystään alle, kuin leveämpi versio. Ennen lautojen asennusta maalasin koteloiden runkopuiden alapuolet mustaksi, jotta lautojen välistä ei paistaisi puun väri. Kiinnityksessä otin pienen riskin ja löin laudat paikalleen pitkillä, uritetuilla viimeistelynauloilla. Joka toiseen koolaukseen käytin 3 naulaa, joka toiseen 2. Pysyy tai ei pysy.  Kaasukäyttöinen viimeistelynaulaun on vaan niin paljon mukavampi käyttää telineillä kun perinteinen letkun perässä vedettävä malli. Riittävän inhottavaa lautojen mitoittaminen yksin tehtynä oli noinkin. Onneksi lankomies pääsi hankalimmalla seinällä jeesaamaan.

Kuvat hommasta ovat valitettavan huonoja, kamerapuhelin on kokenut kovia raksahommien tiimellyksessä.

Kohta alkaa talitinttien verilöyly

Päivitys sarjassamme avara luonto…

Tulin aamulla naputtelemaan ulkovuorauksen viimeisiä lautoja paikalleen. Ihmettelin kun lautojen päällä keskiterassilla oli varsin paljon mineraalivillasilppua. No ainoa paikka. jossa mineraalivillaa on käytetty, on IV putket. Kapusin tikkaille ja putken päällä näytti tältä.

Kylläpäs jurppi. Kun rupesin suutuspäissäni paukuttelemaan ulkolaudotusta paikalleen, niin syyllinenkin selvisi. Terassinaukosta lensi sisään pesänrakennusvietistä haltioitunut talitintti. Ehdotin linnulle kevyellä käskytyksellä, että menisi muualle pesämateriaaliaan haalimaan. Se säikähti, lensi päin tuvan isoa lasia ja taittoi niskansa. Tavallaan sille p@skiaiselle ihan oikein. Virittelin päivän päätteeksi pressut terassin aukkoihin. Jospa se vaikka pitäisi elukat saunan ulkopuolella. Samalla päätin, ettei meidän taloudessa osteta tulevana talvena yhtään tallipalloa…

Saunan ikkunat paikallaan

Säät ovat suosineet raksapuuhastelua, ja ulkokuori on edennyt ilta ja viikonloppuhommina kohtullisen mukavasti. Räystäille paukuttelin tuulenohjainpahvit ja pieneläinverkot kiinni leveillä hakasilla, meren puolelle lisäsin koko komeuden päälle vielä tupla tuulensuojalevyn. Mikäli oikein myrskyää, niin ei pahvit lähde tuulen mukaan. Toki räystäskoteloista tulee varsin umpinaiset, joten ei ullakkotilaan pitäisi kovin vahvasti tuulla. Ilmanvaihtoputketkin (tai ei se mitään ilmaa vaihda, vaan poistaa huippuimurin avulla.) askartelin paikalleen. Alle 50 cm korkea välikatto ei ole näppärin paikka yhdistellä eristettyjä putkia toisiinsa. 4 vuotias tyttäreni oli alumiiniteippien asennushommassa yllättävän isona apuna 😀

 

Ovet ja avattavat ikkunat tilasin Piklas nettikaupasta. Musta väri jälleen kerran nosti tuotteiden hintaa aika lailla. Tilasin ulko-ovetkin mustana, vaikka sorminjälkien pyyhkimistä niissä varmaan riittää. Kiinteät, isot ikkunat toimitti Ukin lasi & kehys. Ne toteutettiin listottamalla lämpölasielementti suoraan runkoon. Sauna kun ei tarvitse mitään U – arvo luokiteltuja valmisikkunoita. Eristyskykyhän noilla kuitenkin on aivan vastaava kuin karmillisellakin kiinteällä ikkunalla. Meren puoleiset ikkunat tilasin tummennetulla ulkolasilla, näin ilta-aurinko ei pääse kuumentamaan pientä tupaa niin pahasti. Ja sopiihan tumma lasi tyylillisestikin mörrimöykkysaunan tunnelmaan.

Tästähän alkaa pikkuhiljaa arkkitehdin idea hahmottumaan.

 

Ulkovuorilautoja paikoilleen ja pintahuopa katolle

Ulkovuoraukseen halusin ehdottomasti Siparilan UTW paneelilla toteutetun vaakalaudoituksen. Paneelin tippanokka kaventaa lautojen välisen raon ja tuo kliinin sekä modernin ilmeen. Kyselin paneeleista muutaman tarjouksen ja tilasin nuo reilu kuukausi sitten Ugin Rautiasta. Valmiiksi pohjamaalattu versio oli lähes saman hintaista kuin puuvalmis, joten tilasin maalatun asiaa sen ihmeemmin miettimättä. Arkkitehtihän oli speksannut pintakäsittelyksi Valtin ja Piki sävyn. Kun paneeli tuli, niin keksin, ettei pohjamaalattua enää voi käsitellä Valtilla. Iso virhe.

Tilattua 23 x 145 paneelia ei voinut enää palauttaa, koska se ei kuulunut Rautian normaalivalimoimaan, joten vaihtoehdoiksi jäi joko myydä laudat pois ja tilata puuvalmiit paneelit, tai muuttaa suunniteltua pintakäsittelyä. Tarkoituksena oli kuitenkin aikaansaada pinta, joka näyttäisi mahdollisimman luonnolliselle puulle eikä muovilankulle. Siparilan pohjamaalin kanssa ainoa sopiva vaihtoehto on vesiohenteinen Tikkurilan Vinha, joka valmistajan mukaan tekee hengittävän, peittävän ja puolihimmeän pinnan. Tein testimaalauksia muutamalla eri sävyllä ja lopulta päädyin mustaan puutalosarjan 564X sävyyn. Toisen maalauskerran jälkeen pinta on hieman muovimaisempi ja kiiltävämpi, mutta ei paha. Onhan Vinhassa se hyvä puoli, ettei uusintakäsittelyä tarvita niin usein kuin Valttikäsittelyssä.

Olen käynyt töiden jälkeen maalamassa lautoja aina muutaman kymmenen paneelia kerrallaan, ja tänään testailtiin ensimmäisiä seinään. Omaan silmään ainakin näyttää varsin asialliselle. Jossain vaiheessa suunnittelin nurkkien tekemistä jiiriliitoksella ilman listoja, mutta syöksytorvien alla ja terassin aukoissa olevat lyhyet seinän pätkät tekevät ulkovuoriin todella monta ulkonurkkaa, joten hylkäsin jiiriajatuksen. Täytyy keksiä joku kapea nurkkalista ulkonurkkiin. Ikkunoiden ja ovien ympärykset toteutetaan smyykilaudalla. Paneelijako aiheutti pientä pohdintaa, sillä koristeseinien kohdalla täytyisi saada jako täsmäämään räystäältä alas saakka yhtenäisenä seinänä. Paneelit naulattiin paikalleen T-mallisilla 64mm pitkillä ulkovuorinauloilla.

Syyskuinen lauantai-iltapäivä oli niin lämmin, että laitettiin isän kanssa pintahuovatkin katolle. Kestääpähän paremmin talven tuulet ja tuiskut. Asennus meni täysin samalla tavalla kuin alushuovankin. Räystäille naulattiin pellit alushuovan ja pintahuovan väliin. Samalla katolle asennettiin huippuimuri ja 2 kappaletta kattotuulettimia. Kaminan piipun asennus jää ensi kevääseen. Lopulta harjalle ja aumakaton taitteisiin liimattiin vielä 40 cm liimakaista peittämään pintahuovan saumat.

 

 

 

Lattioiden valu

Raksaprojektissa oli muutaman viikon tauko, kun perheen toinen projekti, eli poikavauva, syntyi elokuun viimeinen päivä. Projektit siis kinostaa.

Olin suunnitellut ottaa ammattilaisen tasoittamaan ja liippaamaan lattian, mutta aikataulut eivät oikein osuneet yhteen, joten päätettiin isän kanssa tehdä tuokin homma ihan itse. Eihän se nyt voi mitään rakettitiedettä olla 😀 Betonin tilasin pumppuautolla samasta paikasta kuin sokkelibetonitkin. Edellisestä valusta oppineena tilasin tavaraa reilummin, joten valmistelin terassitolppien pohjavalun ja sokkelin ulkopuolelle tehtävän kalliopainanteen täyttövalun mahdollisen ylijäämätavaran hyödyntämiseksi.

Geberitin kourumallisen lattiakaivon korkoa ei pysty säätämään enää valun jälkeen, joten tuon korkeutta mittasin ja säädin useampaan kertaan. Normaaleissa pyöreissä kaivoissahan täytyy varmistaa vain, että kaivot ovat valussa riittävän syvällä. Nostaa niitä voi jälkikäteen korokerenkaalla, toki kerrallahan nekin kannattaa yrittää paikalleen laittaa.

Pumppuauton mitoitus projektiin oli vähintäänkin riittävä, mutta parempi tässäkin liikaa kuin liian vähän. Itse lattioiden täyttö onnistui varsin kivuttomasti ja kahteen mieheen  tasoituskin saatiin tehtyä kohtuudella. Syyskuun lämmin päivä hieman kuivatti tuvan lattiaa liikaa, ja pinnan liippaus jäi vähän vajavaiseksi, mutta kait sekin rantasaunan lattiaksi välttää.

Kosteiden tilojen puolella kolme lattiakaivoa alle 10 neliön tilassa aihetti monenlaista kaatoa, ja niiden hahmottaminen seinään tehdyin merkinnöin oli erittäin haastavaa. Näyttäisi kuitenkin, ettei sielläkään paljoa tasoitetta ennen vesieristettä tarvita. Tällä kertaa betonia oli juuri sopivasti. Bonusvalut saatiin tehtyä suunnitelmien mukaan, mutta ylimääräistä kuraa ei jäänyt.

Lessons learnd: Seuraavassa rakennuksessa jätän lattian tasoituksen ammattilaiselle. Kiire olisi tullut, jos olisi enemmän ollut neliöitä tehtävänä.

Sauna säältä suojassa

Kahden viikon runkoprojekti on tullut päätökseensä ja lopputulos on ennakoitua pidemmällä. Katolla on aluskate paikallaan ja Huntonin bitumipinnotteiset tuulensuojalevyt seinässä. Suuri kiitos isälle urakoinnista. Nyt projektia voi viedä eteenpäin kaikessa rauhassa. Rakenne kestää tuulet ja tuiskut.

Katolle tulee ns. tiivissaumakate. 8 asteen kattokaltevuudella tämä on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Valmistajan ohjeen mukaisesti tiivissaumahuopa ei tarvitse aluskatetta, mutta sellainen kuitenkin päätettiin katolle laittaa. Mielipiteitä tästä oli monia, mutta eipähän jää spekuloitavaa jos katto joskus vuotaa.

Rullatavaran asentaminen on nopeaa. Asennus aloitetaan räystäältä ylöspäin: huovan yläreuna naulataan ja alareuna liimautuu edellisen huovan naulausrivin päälle. Asennusta nopeuttamaan hain 89 euroa maksavan huopanaulapyssyn paikallisesta IKH varaosaliikkeestä. Tällä sai näppärästi naulattua sekä huovat että tuulensuojalevyt, joten laite on hintansa tienannut.  Tässä projektissa ei vasara niin mahdottomasti kulu 😀

Tuulensuojalevyjen(kin) asennuksessa huomasi Plusarkkitehtien kokemuksen myös valmistalopakettien (Plushuvilat) puolelta. Mitoitukset on tehty siten, että materiaalit pystytään käyttämään tehokkaasti. Seinään sai pääsääntöisesti paukutella kokonaisia tuulensuojalevyjä ilman minkäänlaista leikkausta ja hukkapalaa. Tuulensuojalevyjen asennuksen lomassa eristyshommaakin päästiin testaamaan muutaman nurkkakotelon villoituksella. Ekovillassa ei aallotettu villaveitsi toimi. Katsotaan miten homma sujuu ekovillasahalla. Ainakin messujen telineessä leikkuujälki oli moitteeton.

Tänään vielä iskettiin räystäskoteloiden rungot paikalleen. Runkoja varten tehtiin jigi, jossa kaikki U-kappaleet tehtiin sarjatyönä. Sen jälkeen ne olikin nopea paukutella runkonaulaimella paikalleen. Räystäät ovat metrin mittaiset ja otsapinta on 320 mm korkea. Räystäskotelo tulee muuttamaan rakennuksen ulkonäköä paljon. Jo pelkät rungot teki saunasta paljon matalamman näköisen.

Saunan katon rakenteet (ja vähän jupinaa rakennuslupajärjestelmästä)

Rakennesuunnittelijan mukaan näin pieneen aumakattoiseen rakennukseen ei kannattanut tilata tehdastekoisia kattotuoleja, koska päätyjen kannatukset olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä paikan päällä. Näin ollen katon rakentaminen aloitettiin kiinnittämällä seinien päälle 48 x 196 mm (kyllä kahdeksan tuumaiset lankut!) välikattovasat. Vasojen päälle tehtiin 48 x 98 mm lankusta harjaa kannatteleva ristikkorakenne. Varsinaiset kattovasat ovat viisituumaista T24 luokiteltua kuusta (48 x 123 mm). Terassin ylitysten kohdalle tulee liimapalkit, joita ei vielä saatu liimapuutehtaalta. Ne on onneksi luvattu huomiseksi.

Kattorakenteessa on satoja palkkikenkiä ja kulmarautoja. Jokainen piti ohjeen mukaan naulata täyteen ankkurinauloin. Rakennekuvat nähtyään päätimpuri (siis isäni) oli käynyt ostamassa BEX BS1 ankkurinaulaimen. Laite ei ole kaikkein halvin naulapyssy, mutta äkkiä arvioituna se säästi työaikaa projektissa ainakin yhden kokonaisen työpäivän, jollei enemmänkin. Suosittelen lämpimästi – käsin ankkurinaulojen hakkaaminen on perin inhottavaa hommaa.

Kuten luonnoskuvista muistamme, räystäisiin tulee varsin massiiviset kotelot, joten seinien kohdalta kattovasoja nostettiin noin 300 mm ylöspäin erillisen rakenteen avulla. Näin katon kaltevuudeksi muodostuu noin 8 astetta. Rouvan isä lupasi käydä piirtämässä katolle nuolet, jotta vesi tietää, mihin suuntaan kuuluu harjalta lähteä.

Koko kattorakenne vaikuttaa todella vahvasti ylimitoitetulta. Lumikuormaakaan Länsirannikolla ei juurikaan ole.  Yritinkin aiheesta hieman neuvotella rakennesuunnittelijan kanssa, mutta tuloksetta. Teki mieli kaivella vanhat lujuusopin oppikirjat esiin, ja laskea mitä varmuuskerrointa rakenteessa on käytetty, mutta ei onneksi ollut aikaa.

Tässä konkretisoituukin suomalainen voimassaoleva rakennuslupajärjestelmä. Virkamiehet siirtävät vastuun ja vaativat asiantuntijoiden tekemiä suunnitelmia sekä ammattilaisten työmaavalvontaa. Suunnittelijat sitten mitoittavat rakenteet vähintäänkin varman päälle ja valvojat vastaavat, että kaikki tehdään suunnitelmien ja materiaalivalmistajien ”pomminvarmojen” ohjeiden mukaisesti. Rakentaja / rakennuttaja lopulta maksaa maksaa koko lystin ja on vastuussa kokonaisuudesta. Tähän kun vielä lisätään asuinrakennusten energiatehokkuus vaateet, niin soppa on valmis.

 

Saunan runko kohoaa

Elokuun ensimmäisenä päivänä aloitettiin vihdoin oikeat rakennushommat tontilla. Runkoprojektiin sain talkooavuksi isäni, joka on pitkän linjan puoliammattilainen rakennushommissa. Toki hänellekin vanhan liiton timpurina oli varsin uutta tämän kaltainen projekti, jossa rakennekuvien perusteella toteutettiin rakennusinsinöörin ajatuksia. Ainoastaan joitakin koolausvälejä hieman säädettiin eristämisen helpottamiseksi.

Rungon pystyttäminen aloitettiin kiinnittämällä painekyllästetyt alapuut sokkeliin. Kierretangot kiinnitettiin betoniin laituriprojektissa hyväksi havaitulla 2-komponentti ankkurimassalla. Rungon pääraaka-aine on mitallistettu T24 lujuusluokiteltu 48 x 148 mm kuusilankku. Rajun tuntuista tavaraa tällaiseen koirankoppiin, mutta on siitä mukava tehdä mittatarkkaa runkoa. Kokonaiseristepaksuus tulee olemaan 200 mm, sillä saunaa on tarkoitus pitää lämpimänä ympäri vuoden.

Rungon pysyttäminen sujui kahteen mieheen yllättävän ripeästi. Alla olevissa kuvissa näkyy tilanne kolmannen työpäivän päivän päätteeksi. Molempien koppien seinät ovat valmiit, huomenna päästään askartelemaan loivan aumakaton rakenteita.

Isä toi mukanaan projektiin joitakin työkaluja, joissa huomaa jälleen kerran, miksi työkaluhin kannattaa panostaa. DeWaltin kääntöpöytäsirkkeli ja Sencon impulssirunkonaulain ovat kertakaikkien näppäriä laitteita. Eritoten akku/kaasukäyttöinen naulain on todella mukava käyttää verrattuna paineilmalaitteeseen.

 

Sokkelin täytöt

Kesäloman ensimmäinen viikko meni leikkiessä isojen poikien lelulla. Vuokrasin Raision Avantpalvelusta vajaaksi viikoksi käyttöön Avant 635 pyöräkuormaajan sorakauhalla ja pilkekoneella varustettuna. Samalla rahalla olisi ottanut 1,5 päiväksi ammattimiehenkin pienellä kaivurilla tekemään täyttöjä, mutta nyt sai askarrella kaikessa rauhassa salaojien, sadevesiviemäreiden, eristeiden ja viemäriputkien kanssa.

Sokkelin täyttö saunan päästä aloitettiin isorakeisella kivimurskalla (noin 50 cm) ja loput kapillaarisepelillä. Mursketta ja sepeliä tiivistettiin noin 15 cm:n välein pienellä tärylätkällä. Ulkopuolella kalliolle vedettiin salaojaputket (joilla ei liene suurtakaan merkitystä kalliorinteessä) sekä kahteen nurkkaan sadevesiviemäröinnit. Jätevesiviemäriputken päälle laitoin varmuuden vuoksi 50 mm uretaanilevyt, jotta vältyttäisiin jäätymisongelmilta.

Iso Avant telepuomilla on yllättävän näppärä laite tämän tyyppiseen hommaan. Ennakko-oletus oli enemmän luokkaa ”lelu ja moottorisoitu lapion korvike”, mutta kyllä tuota voi sanoa maansiirtokoneeksi. Runko-ohjaukseen totuttelu vie hetken, mutta varsin äkkiä laitetta oppii käyttämään perin tehokkaasti. Tämä isompikin Avant on vain noin metrin leveä, joten sillä mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin. Sain meren puoleltakin salaojaputket peitettyä koneella, vaikka ennakkoon olin varautunut tekemään tuon kottikärryhommina.

Sillä aikaa kun itse asettelin putkia ja eristeitä, rouva (7. kuulla raskaana) napsutteli hyrdaulihalkojalla käkkyrämäntyjä pilkkeeksi. Mainio laite kertakaikkiaan. (siis Avantia tarkoitin, mainio on toki rouvakin)

 

Kesäloma ja betonimuotin purku

Kesäloman kunnianhimoisena tavoitteena on saada sauna säältä suojaan. Eli kattolaudoitus ja aluskate paikalleen. Saas nähdä kuin äijän käy. Aloitin loman muotin purkamisella. Yllättävän inhottavaa hommaa, kun lankkujen kiinnitysruuvien kanta on painettu muutama milli puun sisään. Kosteus on turvottanut puut ja ruuvien reiät ovat täynnä betonia. Varsin paljon ruuveja oli myös poikki, joten muotti on ollut tiukoilla korkeammasta päästä. Onneksi se kuitenkin pysyi kasassa valun ajan.

Pystylaudoitus aiheuttaa sen, ettei hyödynnettävää betonilautaa juurikaan jää. Nauloja täynnä olevien alle metrin mittaisten pätkien käyttö ei juurikaan houkuttele. Sokkelin ulkopinnasta tuli varsin siistin näköinen. Alunperin ajatuksena on ollut pinnoittaa sokkeli myöhemmin, mutta ei tämäkään hassummalta näytä.

Sora & Kallio Heinonen Oy toimitti pari kuormaa sepeliä huomenna alkaviin täyttöihin. Sitä ennen täytyy sokkelin alle tehdyt vedenpoistoputket vielä hakata auki, sillä keskiosasta on hyvää vauhtia syntymässä uima-allas. Kiitos loistavien kesälomakelien.