Rantaterassin kansi

Laiturin ja kulkusillan pintamateriaalia pohdittiin kauan. Siperian lehtikuusen luonnollinen harmaantuminen viehätti, ja se olisi soveltunut erinomaisesti kalliomaisemaan. Toisaalta kelluvan laiturin pintaan muutamat eri lähteet suosittelivat mieluummin painekyllästettyä puutavaraa kuin lehtikuusta. Kyselin pari tarjousta lehtikuusesta. 145mm leveän terassilaudan hinta pyöri 4 euron paikkeilla metriltä. Lopulta erinomainen Rautian tarjous 28 x 125 ruskeasta painekyllästetystä terassilaudasta (1,70 eur / m) helpotti päätöstä, joten laituri, rantaterassi ja kulkusilta päätettiin tehdä kyllästetystä puutavarasta.

Askartelin rantaterassin kantta pari iltaa. Terassilautaa kului vajaa 200 metriä. Rakotulkkina käytin 5 mm poranterää ja kiinnitysruuvit ovat ruostumatonta terästä. Kallioon rajoittuvat laudat katkaisin jiirisirkkelillä sopivaan kulmaan. Tässä hyvänä apuvälineenä toimi siirtokulma. Meren puolella jätin lautojen päät suosiolla muutaman sentin pitkäksi ja lopuksi tasasin reunat käsisirkkelillä ohjurilautaa vasten. Mun mielestä tuli aika hyvä.

DeWaltin akkukäyttöinen käsisirkkeli on kyllä kaiken kaikkiaan ihana laite. Akkua tuo vie varsin reippaasti, mutta erittäin näppärä vehje monessa hommassa.

20150531_174942

Avara luonto osiossa todettakoon, että joutsenta ei tuntunut sirkkelöinti paljon häiritsevän. Puolisukeltaja viihtyi rannan läheisyydessä koko illan metelöinnistä huolimatta.

Arkkitehtiluonnokset valmiit

Plusarkkitehtien luonnokset tontin rakennuksista ovat valmistuneet. Venevaja ja autotalli ovat perinteisempää harjakattoista saaristolaistyyliä, päärakennus ja rantasauna puolestaan loivalla aumakattoratkaisulla toteutettuja moderneja puurakennuksia. Päärakennus pohjautuu Plusarkkitehtien huvila h100 – malliin. Jani Lahti joukkoineen teki erinomaista työtä.

Tältä pohjalta saunasta tehdään rakennuslupakuvat, jotka pitäisi olla valmiina lähipäivinä.

Rantaterassin runko

Kalliolle sijoittuvan rantaterassin runkomateriaaliksi suunnittelin aluksi haponkestävää terästä. Meriveden korkeuden ollessa nollatasossa tai alempana, runko tulee pysymään  kuivana, mutta vedenpinnan ollessa korkeammalla, osa rungosta tulee olemaan vedessä. Haponkestävä teräs osoittautui kuitenkin sen verran arvokkaaksi, että oli tyydyttävä ruostumattomaan teräkseen. Kestää sekin aikansa. Päätöstä helpotti oleellisesti se, että löysin Tori.fi:stä käyttämätöntä 40x20x3 mm rosteriprofiilia erittäin edulliseen hintaan.

Ruostumattomasta teräsprofiilista tehtiin kannattimet varsinaiselle terassin rungolle. Paikalleen hitsatut profiilit kiinnitettiin 2-komponenttisella ankkurointimassalla kallioon ”liimatuilla” ruostumattomilla kierretangon pätkillä. Ankkurointimassa on pätevän oloista tavaraa. Testasin liimauksen pitävyyttä: 8 mm kierretanko menee poikki ennen kuin kiinnitys kalliosta pettää. Samalla massalla kiinnitin myös kuvissa näkyvät pilarikengät. Vesialue tontin edustalla on järvimäinen, joten laiturin kiinnityksen mitoituksessa ei tarvinnut ottaa huomioon mahdollista jään liikettä laiturin alla.

Poikittaisprofiileihin hitsattiin 80 mm:n pystykiinnikkeet, johon 48×96 mm painekyllästetyt terassin runkopuut kiinnitettiin rosteriruuvein. Rosterin ja painekyllästetyn puutavaran kanssa on tärkeää käyttää vain ruostumattomia ruuveja ja pultteja, jottei synny galvaanista korroosiota.

20150530_180604

Rantaterassin korko mitoitettiin noin metri keskivedenkorkeutta ylemmäksi. Vesi voi joskus nousta tuotakin korkeammalle, mutta ei likikään joka vuosi. Rungon asemoinnissa tasolaser oli todella näppärä apuväline.

Terassilla päätettiin lopulta peittää ruma rantakallion kolo kokonaan. Eli rungosta tuli jonkin verran suunniteltua suurempi, halpaa runkomateriaalia kun piti hamstrata hieman tarvetta enemmän…

 

Meillä on sähköt

Olin viikon reissussa ja sillä välin VSV oli käynyt kytkemässä sähkökaapin paikalleen. Yllätys oli suuri kun tänään kävin tontilla. Toki oli sovittu, että kytkentä tehdään toukokuun aikana, mutta oletin, että ilmoittavat asiasta. No väliäkö tuolla.

11667526_432019286971783_2324571639081585927_n

Nyt otettiin pienin mahdollinen pääsulakekoko (3x25A), koska liittymän voi tulevaisuudessa päivittää liittymähintojen erotuksella suurempaan, jos sellaiselle on tarvetta. Sähkökaappi asennettiin telineeseen, josta se myöhemmin tullaan kiinnittämään saunan päätyseinään. Mustia sähkökaappeja ei ollut saatavilla, joten täytyy vielä joskus harrastaa paukkumaalisävytystä tuotekehitysmustalla (RAL9005).

20150519_163947

 

Laiturin paikka auringossa

Joulukuussa, kun tonttia ostateltiin, oli synkkää ja pimeää. Rannan suunta, lähes suoraan pohjoiseen, ounasteli varjoisaa ja jopa pimeääkin saunan paikkaa, mutta luoteeseen avautuva rinne antoi toiveen, että ilta-auringosta päästäisiin nauttimaan keskikesällä.

Tänään töiden jälkeen toin kuorma-autolla kuorman kyllästettyä puutavaraa konttivarastoon sekä mittailin laiturin lopullista sijaintia rantaan. Kaunis, keväinen ilta-aurinko paistoi rantaan todella maukkaasti. Ehkei tämä niin pimeä paikka olekaan miltä talvella näytti. Merivesi muuten on tähän aikaan vuodesta todella kirkasta.

Rakennushomma aloitetaan luonnollisesti rannasta. Eli rakennuslupaa (hakemusta ei ole vielä jätetty) odotellessa on tarkoitus naputella rantaan laituri, sekä jonkinlainen puinen kulkuväylä rannasta saunalle. Kysyin tarjouksen valmiista 2 x 4 metrisestä muoviponttoonilaiturista, mutta nopean kalkulaation jälkeen totesin itse tekemällä pääseväni tuntipalkoille. Aivan vesirajaan tehdään kallion kiinnitetty ranta-terassi, johon kelluvan laiturin kulkusilta kiinnitetään. Alla pikainen skissi aiheesta. Tästä huomaa, ettei ole CAD kursseja turhaa käyty 😀laituri_paikka